Kuvassa alustaja maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki Aalto-yliopistosta. Hän vakuutti kaupunkivihreän tärkeästä merkityksestä ilmastonmuutoksen haittojen torjunnassa ja oli huolissaan siitä, että esimerkiksi pääkaupungissa nipistetään puistoista ja kaadetaan holtittomasti puita rakennushankkeiden tieltä.
Apulaisprofessori Panu Savolainen (kuvassa keskellä), yksi kampanjan aloitteentekijöistä, toi esiin vastaansanomattomat luvut rakentamisen vaikutuksista ja vaati toimenpiteitä.
Suomen Rakennustaiteen Seuran puheenjohtaja totesi, että seuran kokouksissa seurataan erittäin huolestuneina nykyistä, hallitsematonta purkuaaltoa. Purkuja perustellaan myös paikkansa pitämättömillä ”tiedoilla”, esimerkkinä hän kertoi Kaija ja Heikki Sirenin toimistorakennuksesta Kotkan keskustassa, josta on perättömästi väitetty, ettei se soveltuisi asunnoiksi, ettei sillä ole merkitystä Kotkan kaupunkikuvassa jne. Laaksosen arvion mukaan se on aikakautensa arkkitehtuurissa kansainvälistä tasoa.
Habitaren päälavan ääreen oli kokoontunut runsas yleisö ja keskustelu oli vilkasta.
Työpajassa kerrottiin Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindhin johdolla korjauskohteista, joiden käyttötarkoituksen muuttaminen on pelastanut rakennukset purkamiselta, esimerkkeinä mm. Konepaja Pasilassa (Pekka Saatsi), Kulttuurikeskus Hanasaaressa sekä Mannerheimintien toimistotalon muuttaminen asunnoiksi (Mika Penttinen) ja Kaapelitehtaan valtaaminen ja muuttuminen suureksi kulttuurikeskukseksi (Pia Ilonen).
Terve!
Seuraan blogissani Turun kaupunkiseudun purettujen, purettavien ja uhanalaisten modernin arkkitehtuurin julkisten rakennusten vaiheita.
puretuttalot.blogspot.com
Hienoa. Sinulle varmaan sopii, että linkkaamme blogiisi (ja kerromme nimesi) myös fb-sivullamme? Paula