Purkamatta paras -kampanja esittäytyi Habitaressa 12.9.
Kuvassa alustaja maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki Aalto-yliopistosta. Hän vakuutti kaupunkivihreän tärkeästä merkityksestä ilmastonmuutoksen haittojen torjunnassa ja oli huolissaan siitä, että esimerkiksi pääkaupungissa nipistetään puistoista ja kaadetaan holtittomasti puita rakennushankkeiden tieltä.
Apulaisprofessori Panu Savolainen (kuvassa keskellä), yksi kampanjan aloitteentekijöistä, toi esiin vastaansanomattomat luvut rakentamisen vaikutuksista ja vaati toimenpiteitä.
Jatka lukemista ”Purkamatta paras -kampanja esittäytyi Habitaressa 12.9.”Uusi purkubuumi -artikkeli
Merja Saarisen artikkeli Uusi purkubuumi. Suomalaisten rakennusten purkubuumin syyksi väitetään usein niiden huonoa kuntoa. Päästöjen kannalta purkamisessa ei ole järkeä.
https://www.hs.fi/visio/art-2000010052081.html.hs.fi/kulttuuri/art-2000009836155.html
Mika Moksun raportti YLE:n uutisissa purkamistrendistä
Reetta Nousiaisen, Hämeen ELY-keskuksen ja Ympäristöministeriön tapaustutkimus purkamisen vaihtoehdoista
Satu Huuhkan työryhmän, Tampereen yliopiston ja Ympäristöministeriön tutkimus purkamisen päästöistä
Saatsi Arkkitehtien blogi
Arkkitehdit Pekka ja Emilia Saatsi ovat korjausrakentamisen kokeneita asiantuntijoista Suomessa. Blogissa he kirjoittavat kokemuksistaan ja antavat käytännön neuvoja.
Kutsuseminaari 28.5.
Purkamatta paras -kampanjan tavoitteita käsiteltiin kutsuseminaarissa Alvar Aallon ateljeessa Tiilimäessä 28.5. Tarkoitus on laajentaa kampanjaa valtakunnalliseksi ja yllytämme yletöntä purkamisaaltoa vastustavia kansalaisia järjestämään omia kampanjoitaan eri puolilla Suomea. Nauhoitus seminaarin alustuksista osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=6xQdwvILdx8
Vetoomus Kuntaliitolle
Kuntaliiton valtuusto, hallitus
Rakentamisen osuus sekä päästöistä että jätekuormasta on ilmastonmuutoksen kannalta huomattava. Niinpä rakentamiseen liittyvien päästöjen vähentämisen vaikutus Suomen päästötavoitteiden toteutumisessa on suuri. Muihin Pohjoismaihin verrattuna olemme jääneet jälkeen ilmastonmuutoksen hillintätoimissa, mikä on omiaan vahingoittamaan Suomen kansainvälistä mainetta.
Nyt näyttää, että sote-uudistuksen jälkeen kuntien terveyskeskuksia jää huomattava määrä tyhjiksi. Kuntaliitto on ehdottanut niiden purkamista. Uusimmat tutkimukset osoittavat kiistatta purkamisen haitallisen päästövaikutuksen. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162862/YM_2021_9.pdf
Päijät-Hämeen Ely -keskuksen tutkimuksen mukaan kunnissa ei usein edes etsitä vaihtoehtoja ennen purkupäätöksen tekoa. Tämänkin käytännön pitäisi muuttua, ja se kaipaisi Kuntaliiton ohjausta. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165568/YM-Hämeen-ELY-keskus-Vaihtoehtoja-purkamiselle.pdf
Vetoamme Kuntaliittoon, että se kannustaisi purkamisen sijaan tyhjien rakennusten korjaamiseen ja uusien käyttötarkoitusten kollektiiviseen, aktiiviseen ideointiin ja etsimiseen. Terveyskeskusten suunnitteluun on aikanaan käytetty parhaita suunittelijoita ja rakentajia. Terveyskeskukset ovat suhteellisen pieniä rakennuksia, joten ne soveltuisivat moneen kunnan toimintaan: nuorisotiloiksi, asukastiloiseksi, osaksi päiväkoteja/kouluja, musiikkiopiston harjoitustiloiksi, kansalaisopistojen opetustiloiksi, ehkä jopa asunnoiksi jne.
Toivomme, että Kuntaliitto ottaisi rakentavan kannan ilmastonmuutoksen hillintään mm. purkamisten vähentämiseksi ja estämiseksi. Korjaaminen työllistää enemmän kuin uudisrakentaminen ja epäilemättä tulisi myös edullisemmaksi kuin purkaminen ja sen jälkeinen uudisrakentaminen. Suomessa on huomattava joukko päteviä suunnittelutoimistoja, joissa hallitaan resursseja säästävän korjaustoiminnan suunnittelu.
Olemme järjestäneet Purkamatta paras -kampanjan ilmastonmuutossyistä. Haluaisimme hillitä myös suomalaista ylikorjaamisen traditiota samoista syistä. Jokainen purkamatta jättämispäätös toimii ilmaston hyväksi ja säästää luonnonvaroja ja resursseja, joita rakentamiseen on aikanaan käytetty. Pyydämme kohteliaimmin ottamaan esittämämme näkökohdat huomioon suunnitellessanne tyhjilleen jäävien rakennusten kohtaloa ja olemme valmiit antamaan asiantuntija-apua ratkaisujen etsimisessä.
Asko Takala, Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtaja
Tommi Lindh, Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja
Esa Laaksonen, Suomen Rakennustaiteen Seuran puheenjohtaja