Purkamatta paras oli mukana ArkMuoto 2025 -päätapahtumassa Käytön jälkiä.
Katso video tästä (Jonni Roos & Archinfo).
Purkamatta paras oli mukana ArkMuoto 2025 -päätapahtumassa Käytön jälkiä.
Katso video tästä (Jonni Roos & Archinfo).
Suomea riivaa purkuvimma – Rakennusten purkaminen on useimmiten järjetöntä
Kuuntele Yle Areenasta tallenne 29.1.2025 käydystä keskustelusta
”Kaikki muistavat, että 1960-luvulla purettiin suuri osa suomalaisesta rakennusperinnöstä. Nyt on käynnissä vielä suurempi purkuaalto, ja se vain kiihtyy. Rakennusten purkaminen tulee kuitenkin lähes aina kalliimmaksi kuin vanhan korjaaminen, ja lisäksi purkaminen kiihdyttää jyrkästi ilmastonmuutosta, luontokatoa ja saastumisongelmaa. Kulttuuriykkösen studiossa purkamisesta keskustelevat purkamista vastustavan liikeen perustaja Paula Holmila, korjausrakentamiseen perehtynyt Pekka Saatsi, prof. Matti Kuittinen sekä Helsingin Vuosaaren uutta asemakaavaa valmistellut arkkitehti Petri Leppälä. Toimittajana on Jonni Roos.”
”Valtioneuvoston kanslia katsoo, ettei vanhan painotalon säilyttäminen ole mahdollista toiminnan turvallisuuden vuoksi.”
Erkki Mäkiö on yksi Purkamatta paras -kampanjan perustajista. Hän vaatii purkamisen lopettamista ja rakennusten säilyttämistä edellyttävää lainsäädäntöä.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010997133.html
”YIT haluaa purkaa suojellun Enqvistin paperitehtaan Tampereen Santalahdesta. Yhtiön teettämien selvitysten mukaan rakennus on liian huonokuntoinen kunnostettavaksi. YIT:n aluejohtaja Sami Viitanen kutsuu rakennusta jopa vaaralliseksi ja uskoo sen herättävän huolta ympäristössään.”
Helander on tunnetuin rakennusperinnön suojelija ja asiantuntija Suomessa. Hänen Mikael Sundmanin kanssa vuonna 1970 julkaisemaansa pamflettia Kenen Helsinki on pidetty suorastaan käänteentekevänä ja yleistä mielipidettä muokkaavana teoksena omana aikanaan. Kirjassa kritisoitiin 1960-luvun purkuaaltoa ja autoistumista.
Nyt 60-luvun opetukset näyttävät Helanderin mielestä unohtuneen.
”… yksityiset kiinteistösijoittajat ja heidän aloitteensa ovat saaneet kaupungin historiassa ennenkuulumattoman vallan. Se näkyy siellä täällä esiin pulpahtavissa paksuissa tornitaloissa tai julkisten kaupunkitilojen valtaamisena rakennusmaaksi. Kun sallittua rakennusoikeutta vanhoilla tonteilla korotetaan, paikalla olevien rakennusten arvo muuttuu nollaksi tai suorastaan negatiiviseksi”, hän huolehti puheessaan.
”Tuloksena on uusi purkuaalto – kuin 60 vuotta sitten”, Helander lisää myöhemmin.
Helsingin Sanomat 11.11.2024
https://www.hs.fi/taide/art-2000010825491.html
Vastarinta kannattaa – valtioneuvoston painotalon purkamisesta noussut kohu johti siihen, ettei taloa puretakaan.