HouseEurope on EU:n laajuinen kampanja, jolla on samat tavoitteet kuin purkamattaparas-kampanjalla: purkamisen ja ylikorjaamisen lopettaminen, olemassaolevan rakennuskannan säilyttäminen ja korjaaminen. Olemme liittyneet mukaan kampanjaan. Vetoomuksen voi allekirjoittaa osoitteessa: https://www.houseeurope.eu.
Keskustelu purkamisesta Ylen Kulttuuriykkösessä
Suomea riivaa purkuvimma – Rakennusten purkaminen on useimmiten järjetöntä
Kuuntele Yle Areenasta tallenne 29.1.2025 käydystä keskustelusta
”Kaikki muistavat, että 1960-luvulla purettiin suuri osa suomalaisesta rakennusperinnöstä. Nyt on käynnissä vielä suurempi purkuaalto, ja se vain kiihtyy. Rakennusten purkaminen tulee kuitenkin lähes aina kalliimmaksi kuin vanhan korjaaminen, ja lisäksi purkaminen kiihdyttää jyrkästi ilmastonmuutosta, luontokatoa ja saastumisongelmaa. Kulttuuriykkösen studiossa purkamisesta keskustelevat purkamista vastustavan liikeen perustaja Paula Holmila, korjausrakentamiseen perehtynyt Pekka Saatsi, prof. Matti Kuittinen sekä Helsingin Vuosaaren uutta asemakaavaa valmistellut arkkitehti Petri Leppälä. Toimittajana on Jonni Roos.”
Erkki Mäkiö Painotalon purkamisesta
Erkki Mäkiö on yksi Purkamatta paras -kampanjan perustajista. Hän vaatii purkamisen lopettamista ja rakennusten säilyttämistä edellyttävää lainsäädäntöä.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010997133.html
Akateemikko Vilhelm Helander uudesta purkuaallosta
Helander on tunnetuin rakennusperinnön suojelija ja asiantuntija Suomessa. Hänen Mikael Sundmanin kanssa vuonna 1970 julkaisemaansa pamflettia Kenen Helsinki on pidetty suorastaan käänteentekevänä ja yleistä mielipidettä muokkaavana teoksena omana aikanaan. Kirjassa kritisoitiin 1960-luvun purkuaaltoa ja autoistumista.
Nyt 60-luvun opetukset näyttävät Helanderin mielestä unohtuneen.
”… yksityiset kiinteistösijoittajat ja heidän aloitteensa ovat saaneet kaupungin historiassa ennenkuulumattoman vallan. Se näkyy siellä täällä esiin pulpahtavissa paksuissa tornitaloissa tai julkisten kaupunkitilojen valtaamisena rakennusmaaksi. Kun sallittua rakennusoikeutta vanhoilla tonteilla korotetaan, paikalla olevien rakennusten arvo muuttuu nollaksi tai suorastaan negatiiviseksi”, hän huolehti puheessaan.
”Tuloksena on uusi purkuaalto – kuin 60 vuotta sitten”, Helander lisää myöhemmin.
Helsingin Sanomat 11.11.2024
https://www.hs.fi/taide/art-2000010825491.html
Mika Moksun raportti YLE:n uutisissa purkamistrendistä
Reetta Nousiaisen, Hämeen ELY-keskuksen ja Ympäristöministeriön tapaustutkimus purkamisen vaihtoehdoista
Satu Huuhkan työryhmän, Tampereen yliopiston ja Ympäristöministeriön tutkimus purkamisen päästöistä
Vetoomus Kuntaliitolle
Kuntaliiton valtuusto, hallitus
Rakentamisen osuus sekä päästöistä että jätekuormasta on ilmastonmuutoksen kannalta huomattava. Niinpä rakentamiseen liittyvien päästöjen vähentämisen vaikutus Suomen päästötavoitteiden toteutumisessa on suuri. Muihin Pohjoismaihin verrattuna olemme jääneet jälkeen ilmastonmuutoksen hillintätoimissa, mikä on omiaan vahingoittamaan Suomen kansainvälistä mainetta.
Nyt näyttää, että sote-uudistuksen jälkeen kuntien terveyskeskuksia jää huomattava määrä tyhjiksi. Kuntaliitto on ehdottanut niiden purkamista. Uusimmat tutkimukset osoittavat kiistatta purkamisen haitallisen päästövaikutuksen. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162862/YM_2021_9.pdf
Päijät-Hämeen Ely -keskuksen tutkimuksen mukaan kunnissa ei usein edes etsitä vaihtoehtoja ennen purkupäätöksen tekoa. Tämänkin käytännön pitäisi muuttua, ja se kaipaisi Kuntaliiton ohjausta. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165568/YM-Hämeen-ELY-keskus-Vaihtoehtoja-purkamiselle.pdf
Vetoamme Kuntaliittoon, että se kannustaisi purkamisen sijaan tyhjien rakennusten korjaamiseen ja uusien käyttötarkoitusten kollektiiviseen, aktiiviseen ideointiin ja etsimiseen. Terveyskeskusten suunnitteluun on aikanaan käytetty parhaita suunittelijoita ja rakentajia. Terveyskeskukset ovat suhteellisen pieniä rakennuksia, joten ne soveltuisivat moneen kunnan toimintaan: nuorisotiloiksi, asukastiloiseksi, osaksi päiväkoteja/kouluja, musiikkiopiston harjoitustiloiksi, kansalaisopistojen opetustiloiksi, ehkä jopa asunnoiksi jne.
Toivomme, että Kuntaliitto ottaisi rakentavan kannan ilmastonmuutoksen hillintään mm. purkamisten vähentämiseksi ja estämiseksi. Korjaaminen työllistää enemmän kuin uudisrakentaminen ja epäilemättä tulisi myös edullisemmaksi kuin purkaminen ja sen jälkeinen uudisrakentaminen. Suomessa on huomattava joukko päteviä suunnittelutoimistoja, joissa hallitaan resursseja säästävän korjaustoiminnan suunnittelu.
Olemme järjestäneet Purkamatta paras -kampanjan ilmastonmuutossyistä. Haluaisimme hillitä myös suomalaista ylikorjaamisen traditiota samoista syistä. Jokainen purkamatta jättämispäätös toimii ilmaston hyväksi ja säästää luonnonvaroja ja resursseja, joita rakentamiseen on aikanaan käytetty. Pyydämme kohteliaimmin ottamaan esittämämme näkökohdat huomioon suunnitellessanne tyhjilleen jäävien rakennusten kohtaloa ja olemme valmiit antamaan asiantuntija-apua ratkaisujen etsimisessä.
Asko Takala, Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtaja
Tommi Lindh, Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja
Esa Laaksonen, Suomen Rakennustaiteen Seuran puheenjohtaja