{"id":505,"date":"2025-05-17T08:21:39","date_gmt":"2025-05-17T08:21:39","guid":{"rendered":"https:\/\/purkamattaparas.fi\/?p=505"},"modified":"2025-05-18T05:49:14","modified_gmt":"2025-05-18T05:49:14","slug":"suomi-purki-ja-purkaa-taas","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/purkamattaparas.fi\/index.php\/2025\/05\/17\/suomi-purki-ja-purkaa-taas\/","title":{"rendered":"SUOMI PURKI JA PURKAA TAAS\u00a0"},"content":{"rendered":"\n

Kirjoittanut Maire Mattinen 13.5.2025<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomi purkaa<\/em> -n\u00e4yttelyn avajaisia vietettiin Vanhalla Ylioppilastalolla marraskuussa 1981, jonka j\u00e4lkeen se kiersi maata elokuun loppuun 1982. N\u00e4yttelyn kokoamisesta vastasi Suomen Arkkitehtiliiton alaosaston, DEM-SAFAn ty\u00f6ryhm\u00e4. Oheinen selattava n\u00e4yttelyesite ilmestyi alun perin osana a\/arkkitehtiopiskelijalehte\u00e4 (4\/81) ja omana erikoispainoksena. Suomi purkaa<\/em> -n\u00e4yttely oli vastareaktio Suomi rakentaa 6<\/em> -n\u00e4yttelylle, jossa jalustalle nostettiin katkelmia arkkitehtonisesti korkeatasoista rakennustoimintaa. Suomi purkaa<\/em> -n\u00e4yttely tarjosi katsauksen siit\u00e4, mit\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 on purettu, millaisia aineellisia ja henkisi\u00e4 arvoja on menetetty. 
<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

DEM-SAFAn vapaaehtoiset kokoavat Suomi purkaa<\/em> -n\u00e4yttely\u00e4. Kuvat: Hannu Puurunen

<\/p>\n\n\n\n

Purkamista vastustettiin jo 1960\u201370-lukujen vaihteessa <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Helander-Sundmanin Kenen Helsinki <\/em>her\u00e4tteli 1970-luvun alussa p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 ja asukkaita arvostamaan ja s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4kaupungin historiaa ja luopumaan ylimitoitetuista liikennesuunnitelmista. 
<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n


Pohjoismaisen puukaupunkiprojektin my\u00f6t\u00e4 joukko parhaiten s\u00e4ilyneit\u00e4 pikkukaupunkeja nousi suojelulistoille 1970-luvulla. Samaan aikaan vahva kansalaistoiminta lis\u00e4si punatiilitehtaiden arvostusta. Vaikka taistelu Tampereen Verkatehtaan suojelusta h\u00e4vittiinkin, muodostui siit\u00e4 rohkaiseva symboli teollisuusperinn\u00f6n suojelulle. <\/p>\n\n\n\n

Vanhanaikaisina, korjauskelvottomina ja mauttomina pidettyjen uusrenessanssi- ja jugendtalojen arkkitehtonisia arvoja alettiin v\u00e4hitellen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Todettiin, ett\u00e4 vanhaan taloon voidaan saada l\u00e4mmin vesi ja sis\u00e4-WC. Asukkaat aktivoituivat ja korkeakouluissa alettiin opiskella perinnerakentamisen taitoja ja suunnitella tehtaiden uusk\u00e4ytt\u00f6\u00e4.
<\/p>\n\n\n\n

Voiko tavallinen olla arvokasta? <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Hyvist\u00e4 pyrkimyksist\u00e4 huolimatta suojelustatus suotiin vain muutamille n\u00e4ytt\u00e4vimmille kohteille. Arkiymp\u00e4rist\u00f6n vaaliminen tyrm\u00e4ttiin aina sloganilla \u201dkaikkea ei voi suojella\u201d. Ylimitoitetut rakennusoikeudet houkuttivat. Tuloksena oli sattumanvarainen, repaleinen kaupunkikuva. Modernismin ihailu jyr\u00e4si Keski- ja It\u00e4-Suomen yhten\u00e4isi\u00e4 puukaupunkeja ja maaseudun kulttuurimaisemaa. Edistyksellinen rakennussuojelukomitean mietint\u00f6 onnistui muuttamaan asenteita, vaikkei se kyennytk\u00e4\u00e4n uudistamaan suojelulains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Arkiymp\u00e4rist\u00f6n vaaliminen tyrm\u00e4ttiin aina sloganilla \u201dkaikkea ei voi suojella\u201d<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n

Suomi purkaa<\/em> -n\u00e4yttely tarttui h\u00e4vitt\u00e4misvimman jatkumoon. Se halusi k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 keskustelua arkisen ja historiallisesti monipuolisen ymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4hitt\u00e4isest\u00e4 nakertamisesta, arvokkaiden sis\u00e4tilojen tuhoamisesta, korjausosaamisen puutteista ja tekniikan ylivallan korostamisesta. Huolta kannettiin niin yksitt\u00e4isist\u00e4 puu- ja kivitaloista, esikaupunkialueista, kyl\u00e4taajamista, historiallisista kulkureiteist\u00e4 kuin luonnostakin. N\u00e4yttelyss\u00e4 kerrottiin 21 tuhotusta kohteesta, jotka edustivat hyvin erilaisia rakennus- ja ymp\u00e4rist\u00f6tyyppej\u00e4.
<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suomi purkaa<\/em> -n\u00e4yttelyn tunnuskuva on Kuopiosta. Saastamoisen kulman liiketalon (Kiseleff & Heikel) julkisivun purkuty\u00f6n alkoivat 1974. Kuva: Hannu Puurunen<\/p>\n\n\n\n


Suomi purkaa<\/em> -n\u00e4yttelyss\u00e4 oli esill\u00e4 my\u00f6s 24 uhanalaista, toinen toistaan kiinnostavampaa rakennusta ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Kuin ihmeen kaupalla valtaosa n\u00e4ist\u00e4, tuolloin aliarvostetuista kohteista pelastui my\u00f6hemmin purkamiselta. Niist\u00e4 tuli tunnustettuja suojelukohteita, jotka nyky\u00e4\u00e4n her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kunnioitusta ja ovat paikkakuntansa ylpeydenaiheita. Esimerkiksi tuolloin purku-uhan alaista Tirkkosen taloa kuvataan nyt yhdeksi Tampereen kauneimmista helmist\u00e4. Viime vuonna Leufstadiuksen talo valittiin Wanhan Raahen vuoden taloksi ja milj\u00f6\u00f6ksi. N\u00e4yttelytekstin mukaan sen pel\u00e4ttiin katoavan termiittien suuhun grynderin j\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 sen rapistumaan. Samoin uuden el\u00e4m\u00e4n l\u00f6ysiv\u00e4t my\u00f6hemmin Kenk\u00e4veronniemen pappila Mikkeliss\u00e4 ja Villa Elfvik Espoossa, vaikka ne oli aikanaan lis\u00e4rakennusoikeuden toivossa j\u00e4tetty hunningolle.<\/p>\n\n\n\n

Suomi purkaa -n\u00e4yttelyss\u00e4 oli esill\u00e4 my\u00f6s 24 uhanalaista, toinen toistaan kiinnostavampaa rakennusta ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Kuin ihmeen kaupalla valtaosa n\u00e4ist\u00e4, tuolloin aliarvostetuista kohteista pelastui my\u00f6hemmin purkamiselta. Niist\u00e4 tuli tunnustettuja suojelukohteita, jotka nyky\u00e4\u00e4n her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kunnioitusta ja ovat paikkakuntansa ylpeydenaiheita.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n

Suomi purkaa<\/em> -n\u00e4yttelyn kiert\u00e4ess\u00e4 maata, jalkautuivat Helander ja Sundman maastoon. Tuloksena oli Rakennustaiteen museossa 1982 j\u00e4rjestetty laaja n\u00e4yttely: Milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maamme \u2013 Ymp\u00e4rist\u00f6n muutos ja rakennusperinn\u00f6n kohtalo<\/em>. N\u00e4yttelyjulkaisun esipuheessa kaksikko toteaa: \u201dOn pakko sanoa, ett\u00e4 joitakin valikoituja hyvi\u00e4 kohteita ja ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 lukuun ottamatta tavallinen rakennettu Suomi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pahalta.\u201d<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n


D\u00e9j\u00e0-vu<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Nyt, runsaat 40 vuotta my\u00f6hemmin, on purkaminen taas kiihtynyt. Vanhojen talojen halveksunta ja purkuinto ei juurikaan ole muuttunut \u2013 kohteet kyll\u00e4kin. Purkuaalto kohdistuu t\u00e4n\u00e4\u00e4n etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 30\u201360-vuotiaisiin rakennuksiin. Raha puhuu, purkufirmat el\u00e4v\u00e4t kultakautta. Aikanaan moderneina pidetyt talot n\u00e4hd\u00e4\u00e4n nyt \u201dvanhanaikaisina, rumina ja korjauskelvottomina r\u00f6ttel\u00f6in\u00e4\u201d. Ne ovat mystisesti tulleet \u201dk\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n\u201d. Rakennuksia j\u00e4tet\u00e4\u00e4n tyhjilleen ilkivallan armoille. Huollon laiminly\u00f6nnin seurauksena talot rappeutuvat purkukypsiksi pikavauhtia. Leimaaminen \u201dsis\u00e4ilmaongelmaiseksi\u201d on tehokas oikotie purkutuomiolle sen sijaan, ett\u00e4 ongelmat opeteltaisiin korjaamaan. Uskotellaan vakaasti, ett\u00e4 tilalle rakennettava tehokas ja \u201dmuodinmukainen\u201d uusi olisi edelt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 parempi, jopa ekologisempi.<\/p>\n\n\n\n

Nyt, runsaat 40 vuotta my\u00f6hemmin, on purkaminen taas kiihtynyt. Vanhojen talojen halveksunta ja purkuinto ei juurikaan ole muuttunut \u2013 kohteet kyll\u00e4kin. Purkuaalto kohdistuu t\u00e4n\u00e4\u00e4n etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 30\u201360-vuotiaisiin rakennuksiin. <\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n

Kenen Helsinki <\/em>-pamfletin mallia noudattava Kenen kaupunki <\/em>ilmestyi 2021 (toim. Hautaj\u00e4rvi, Heikonen, Kummala ja Tuomi). Se sai aikaan keskustelua Helsingin kaupunkisuunnittelusta, arvokkaiden rakennusten purkamisesta ja perinteisten kaupunkitilojen t\u00e4rv\u00e4\u00e4misest\u00e4. Kaupunki ei kuitenkaan luopunut ylimitoitetuista tavoitteistaan. 
<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n


Vanha Ylioppilastalo on saanut seurata 60 vuoden sykleill\u00e4 h\u00e4vityksen jatkumista. Satojen tuhansien kaupunkilaisten silmien edess\u00e4 purettiin 2023\u20132024 hyv\u00e4kuntoinen Aktia-talo (arkkit. Kurt Simberg). Virtaviivainen ja tehokkaana pidetty funkkistalo valmistui 1963. Sen alta purettiin rumana ja kerroskorkeuksiltaan liian mittavana pidetty uusrenessanssipalatsi. Nyt Aktia-talon purkamisen syyksi puolestaan kerrotaan, ett\u00e4 kerroskorkeus oli liian matala uudelle talotekniikalle. Tilalle on tulossa tehokkuutta ja houkuttelevuutta huokuvat, korkeammat kerrokset. Kaupunkikuvaa kaunistamaan tarjotaan nyt ruutujulkisivuja. 
<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n


Purkamatta paras <\/em>-n\u00e4yttelyn tavoitteena on her\u00e4tt\u00e4\u00e4 keskustelua h\u00e4vitt\u00e4misvimmasta, sen syist\u00e4 ja seurauksista. Vapaaehtoisvoimin kootun n\u00e4yttelyn avulla halutaan lopettaa kansallisvarallisuuden h\u00e4vitt\u00e4minen, olevien resurssien j\u00e4rjet\u00f6n tuhlaaminen, ilmastonmuutoksen ja luontokadon kiihdytt\u00e4minen. Asenteita on muutettava, purkamisen sijaan on opittava ratkomaan ongelmia ja korjaamaan vikoja. Suomi ei voi loputtomasti luottaa vain uudisrakennuksiin, jotka yh\u00e4 lyhyemm\u00e4ll\u00e4 aikaj\u00e4nteell\u00e4 ovat taas purkukypsi\u00e4. T\u00e4n\u00e4\u00e4n nykyaikainen on huomenna jo vanhanaikainen.
<\/p>\n\n\n\n

Asenteita on muutettava, purkamisen sijaan on opittava ratkomaan ongelmia ja korjaamaan vikoja. Suomi ei voi loputtomasti luottaa vain uudisrakennuksiin, jotka yh\u00e4 lyhyemm\u00e4ll\u00e4 aikaj\u00e4nteell\u00e4 ovat taas purkukypsi\u00e4. <\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n

Epilogi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Euroopan neuvosto j\u00e4rjesti 50 vuotta sitten Euroopan arkkitehtuuriperinn\u00f6n teemavuoden. Loppujulkilausumassa todettiin, ett\u00e4 erilliskohteiden valikoivan suojelun sijaan rakennusperinn\u00f6n suojelu on integroitava osaksi kokonaisvaltaista yhteiskuntasuunnittelua. Tarkoitettiin, ett\u00e4 kulttuuriperinn\u00f6n vaaliminen tulee olla mukana lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelussa, asukasdemokratiassa ja taloudellisissa tukimuodoissa, taiteessa ja tieteess\u00e4, kasvatuksessa ja viestinn\u00e4ss\u00e4. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on korostaa rakennussuojelun merkityst\u00e4 my\u00f6s osana kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4, ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaa.<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 j\u00e4lleen on syyt\u00e4 toistaa Suomi purkaa<\/em> -n\u00e4yttelyn esitt\u00e4m\u00e4 kysymys: mik\u00e4 on ymp\u00e4rist\u00f6kulttuurimme tase?<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Maire Mattinen<\/strong>
Arkkitehti, joka on omistanut el\u00e4m\u00e4nuransa rakennussuojelulle. H\u00e4n ty\u00f6skenteli Museovirastossa liki 30 vuotta rakennussuojelun ja restauroinnin asiantuntijana. Mattinen toimi mm. Museoviraston rakennushistorian osaston ja Suomenlinnan hoitokunnan johtajana sek\u00e4 rakennussuojelun opettajana Otaniemen arkkitehtiosastolla ennen el\u00e4kkeelle siirtymist\u00e4\u00e4n.



<\/p>\n\n\n\n

Lataa t\u00e4st\u00e4 Suomi purkaa<\/em> -n\u00e4yttelykirjanen<\/a> (pdf, 28 MB)<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittanut Maire Mattinen 13.5.2025 Suomi purkaa -n\u00e4yttelyn avajaisia vietettiin Vanhalla Ylioppilastalolla marraskuussa 1981, jonka j\u00e4lkeen se kiersi maata elokuun loppuun 1982. N\u00e4yttelyn kokoamisesta vastasi Suomen Arkkitehtiliiton alaosaston, DEM-SAFAn ty\u00f6ryhm\u00e4. Oheinen selattava n\u00e4yttelyesite ilmestyi alun perin osana a\/arkkitehtiopiskelijalehte\u00e4 (4\/81) ja omana erikoispainoksena. Suomi purkaa -n\u00e4yttely oli vastareaktio Suomi rakentaa 6 -n\u00e4yttelylle, jossa jalustalle nostettiin katkelmia arkkitehtonisesti … <\/p>\n

Jatka lukemista ”SUOMI PURKI JA PURKAA TAAS\u00a0”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":507,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17],"tags":[51,10,36,50],"class_list":["post-505","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","tag-maire-mattinen","tag-purkaminen","tag-purkuaalto","tag-suomi-purkaa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/purkamattaparas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/505","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/purkamattaparas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/purkamattaparas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/purkamattaparas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/purkamattaparas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=505"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/purkamattaparas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/505\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":530,"href":"https:\/\/purkamattaparas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/505\/revisions\/530"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/purkamattaparas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/507"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/purkamattaparas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=505"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/purkamattaparas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=505"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/purkamattaparas.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=505"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}