Rakentamisen osuus p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja j\u00e4tekuormituksesta on huomattava, noin kolmannes p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja 40 % j\u00e4tteist\u00e4. Pienetkin muutokset, teot ja tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4miset rakennuskulttuurissa vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti ilmastonmuutoksen torjunnassa ja Suomen ilmastonmuutostavoitteiden saavuttamisessa.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
On hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 olemassa oleva rakennuskanta p\u00e4\u00e4asiassa sellaisena kuin se on. <\/strong> Toimistoja, kouluja, sairaaloita, terveyskeskuksia, teollisuustiloja ja jopa asuintaloja on j\u00e4\u00e4nyt tyhjilleen muun muassa kaupungistumisen ja kuntaliitosten seurauksena. Tyhjilleen oleville rakennuksille pit\u00e4\u00e4 etsi\u00e4 aktiivisesti uutta toimintaa, k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusta. (Ongelmana ovat ns. aluerakentamisen ajan kerrostalot sek\u00e4 esimerkiksi ty\u00f6n loppumisen vuoksi eri puolilla maatamme tyhjilleen j\u00e4\u00e4v\u00e4t talot. Tilanne on johtamassa ymp\u00e4rist\u00f6ongelmiin, asukkaiden ja talonomistajien ahdinkoon. N\u00e4ihin ongelmiin on haettava yhdess\u00e4 ratkaisuja.)<\/p>\n\n\n\n Puramme ja rakennamme uutta, osaksi puretun tilalle. Nykyinen purkuaalto on pys\u00e4ytett\u00e4v\u00e4.<\/strong> Rakennusten purkaminen merkitsee mittavaa k\u00e4ytettyjen materiaalien, luonnonvarojen tuhlausta. Uusi hiilineutraalikin rakennus puretun paikalle tasoittaa syntyneet p\u00e4\u00e4st\u00f6t vasta 40\u201350 vuodessa ja n\u00e4in kauan ei voida odottaa. Muutoskustannukset sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n korjauksen kokonaishintaan. N\u00e4in on korjaus saatu n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kohtuuttoman kalliilta ja talo purettu. Kustannukset on eroteltava lakis\u00e4\u00e4teisesti. S\u00e4ilytt\u00e4misvaatimuksen on koskettava kaikkia k\u00e4ytt\u00f6- ja korjauskelpoisia rakennuksia (vrt. kohta 1.). Peruste s\u00e4ilytt\u00e4miselle ei ole en\u00e4\u00e4 ainoastaan ymp\u00e4rist\u00f6n monimuotoisuus tai rakennushistorialliset arvot, vaan my\u00f6s ilmastonmuutoksen torjuminen.<\/p>\n\n\n\n Suomessa tehd\u00e4\u00e4n paljon turhia remontteja.<\/strong> \u201dVarmuuden vuoksi\u201d korjauksista pit\u00e4\u00e4 luopua. Kulunut, mutta k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen ei ole vaurio. Vaurioitunut ja korjauskelpoinen korjataan. Vaatimustasoa pit\u00e4\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4sti laskea. Korjaukset on teht\u00e4v\u00e4 rakennusten alun perin rakennettuja, toimivia piirteit\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4en. Ikkunoiden hilseilev\u00e4 maali on liian usein johtanut t\u00e4ysin kunnossa olevien, puusep\u00e4n tekemien alkuper\u00e4isikkunoiden uusimiseen. Uuden talotekniikan tuomista vanhoihin taloihin on hillitt\u00e4v\u00e4. Tavoitteena pit\u00e4\u00e4 olla \u201dkoneista\u201d mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n riippuvan rakentamisen kehitt\u00e4minen. Korjaaminen ajoissa kannattaa. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen kunnossapito s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Tarvitaan perusteellista asennemuutosta. K\u00e4ytt\u00f6kelpoista ei muuteta. Vaihtuvien muotien mukaiset muutokset eiv\u00e4t ole korjausta.<\/strong> Ne on lopetettava. Vanhoista rakennuksista ei korjauksissa pid\u00e4 tehd\u00e4 \u201dnykyajan vaatimukset t\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4\u201d uudisrakennuksia. Muutos maksaa. Jos talo samalla \u201dmodernisoidaan\u201d, voi korjauksen hinta olla moninkertainen.<\/p>\n\n\n\n Energias\u00e4\u00e4st\u00f6ihin on etsitt\u00e4v\u00e4 kevyempi\u00e4 ja helposti toteutettavia keinoja.<\/strong> Huonel\u00e4mp\u00f6tilojen laskeminen muutamalla asteella yhten\u00e4 \u201dhalpana\u201d keinona. Mittavat \u201denergiaremontit\u201d johtavat helposti tavoitteen kannalta p\u00e4invastaiseen tulokseen. <\/p>\n\n\n\n Korjausrakentaminen ja kunnossapito ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t enemm\u00e4n kuin uudisrakentaminen.\u00a0<\/strong> Korjattavaa ja kunnossapidett\u00e4v\u00e4\u00e4 on luonnollisesti moninkertaisesti uuden rakentamista enemm\u00e4n.\u00a0Tarvitaan lis\u00e4\u00e4\u00a0koulutusta, tutkimusta ja tuotekehittely\u00e4.\u00a0<\/strong>Ne on suunnattava olemassa olevan rakennuskannan yll\u00e4pidon kehitt\u00e4miseen.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n Tulevaisuudessa ennen jokaista rakennusp\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 olisi tutkittava, olisiko jokin tyhjill\u00e4\u00e4n oleva rakennus muutettavissa uuteen k\u00e4ytt\u00f6tarkoitukseen. <\/strong><\/p>\n\n\n\n <\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n Kuva: Vanhaa Hospitzin rakennusta puretaan Porvoossa. Museovirasto, 1969.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Rakentamisen osuus p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja j\u00e4tekuormituksesta on huomattava, noin kolmannes p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja 40 % j\u00e4tteist\u00e4. Pienetkin muutokset, teot ja tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4miset rakennuskulttuurissa vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti ilmastonmuutoksen torjunnassa ja Suomen ilmastonmuutostavoitteiden saavuttamisessa. On hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 olemassa oleva rakennuskanta p\u00e4\u00e4asiassa sellaisena kuin se on. Toimistoja, kouluja, sairaaloita, terveyskeskuksia, teollisuustiloja ja jopa asuintaloja on j\u00e4\u00e4nyt tyhjilleen muun muassa kaupungistumisen ja kuntaliitosten … <\/p>\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n\n
\n\n\n\n